Lähdimme kolmen opettajan voimin tutustumaan Erasmus+-ohjelman puitteissa Bergenin Amalie Skram videregående skolen lukioon 2.-6.3.2020. Koulussa on myös ammattikoulu, jossa voi kouluttautua mm. media-, palvelu-, myynti- tai matkailualalle. Koulurakennus on valmistunut 5 vuotta sitten ja sen alle yhdistyivät silloin 3 eri oppilaitosta Bergenin alueelta. Rakennus sijaitse ihan Bergenin keskustan lähettyvillä ja sen yhteydessä on myös iso uimahalli. Koulussa on reilu tuhat opiskelijaa ja 130 henkilökunnan jäsentä, ja lukion keskiarvoraja on korkea.
Vietimme koulussa kokonaisen viikon, jonka aikana ehdimme nähdä useita erilaisia oppitunteja eri aineissa, haastatella opiskelijoita, tavata hallintohenkilökuntaa ja muita työntekijöitä, tarkkailla opettajien kokouksia sekä nähdä monenlaista koululla järjestettävää tapahtumaa. Vapaa-ajalla ehdimme käydä ihailemassa Bergeniä ylhäältä kukkuloilta, leikkiä tiedekeskuksessa, sekä käydä vuonoajelulla. Lauantaina kävimme vielä rehtorin, apulaisrehtorin ja heidän puolisoidensa kanssa syömässä maittavan illallisen.
Kirjaamamme huomiot ovat pieni katsaus Amalie Skramin lukioon, mutta niitä ei voi yleistää koko Norjan tasolle, ja voi myös olla että olemme ymmärtäneet joitakin asioita väärin tai ne perustuvat vain pienen opiskelija- tai opettajajoukon näkemyksiin.
Koulun puitteet
AS:ssä kaikki näyttää vielä upouudelta. Koululla on tilavat valkeat luokkahuoneet, joissa on isot pöydät, valtavat valkotaulut sekä 2 projektoria. Luokissa oli myös eBeam -älytaulusysteemit, mutta ne seisoivat käyttämättöminä, koska eivät toimi tarpeeksi hyvin vastatakseen tarpeeseen. Pöydät oli lähes kaikilla tunneilla jaettu ryhmiin, mutta näimme toki pääasiassa matemaattisten aineiden sekä kielten tunteja.
Opiskelijat Amelie Skramin lukiossa
Amelie Skramin sisäänpääsyraja on korkea ja se näkyi tekemisessä. Opiskelijat olivat opiskeluorientoituneita ja suurin osa pystyi seuraamaan pitkääkin opettajajohtoista sessiota hyvin kärsivällisesti vaikka koko oppitunti käytettäisiin läksyjen läpikäyntiin taululla. Harva otti puhelimen esiin tai teki koneellaan muuta kuin asiaa. Kukaan ei vaatinut päästä välitunnille tai syömään ja opiskelijat alkoivat esimerkiksi tehdä uutta opettajan antamaa tehtävää vaikka tuntia oli jäljellä 3 minuuttia. Ovi kyllä kävi tunnin aikana, joku saattoi syödä, jollain saattoi olla pipo tai takki päällä, mutta esimerkiksi myöhässäolijatkin osasivat tulla luokkaan omalle paikalleen äänettömästi häiritsemättä tuntia millään tavalla.
Opiskelijat päättävät itse kuinka paljon opiskelevat kotona eli varsinaisia läksyjä ei yleensä annettu. Opiskelijat sanoivat opiskelevansa heitä itseään erityisesti kiinnostavia aineita ja lukevansa lisäksi kokeisiin silloin kun niitä on. Esseetkin kirjoitetaan kuulemma lähes poikkeuksetta tunnilla, ellei itse halua jatkaa kotona.
Vuoden aikana oli ollut yksi ilmiöviikko, mutta opiskelijat pitivät sitä ajanhukkana, sillä sitä ei tarvinnut ottaa tosissaan, koska siitä ei saanut arvosanaa; arvosanaorientoitunutta opiskelijakuntaa siis. He eivät pienellä haastatteluotoksella kokeneet myöskään oppineensa mitään erityisen hyödyllistä esimerkiksi tiedonhausta tai ryhmätyötaidoista, mutta opettajat sen sijaan pitivät viikkoa onnistuneena ja inspiroivana.
Tärkeimmät eroavaisuudet koulujärjestelmässä
Norjassa ei ole luokatonta lukiota kuten Suomessa, vaan opiskelijoiden luokkakaverit pysyvät samoina läpi lukion, lukuunottamatta valinnaisaineita. Ensimmäisenä opiskeluvuonna on 7 pakollista ainetta, joista suurinta osaa opiskellaan 5 x 45 minuuttia viikossa. Amalie Skramin lukiossa tunnit on jaettu 60 minuutin oppitunteihin, ja jotta tämä oppitunnin pituus olisi mahdollinen, on vuosi jaettu A- ja B-viikkoihin, jotka toistuvat vuorotellen. A- ja B-viikoissa on joitakin eroavaisuuksia, mutta suurin osa lukujärjestyksestä pysyy muuttumattomana oikeastaaan läpi lukuvuoden. Lisäksi on C-viikkoja, jolloin pidetään pidempiä kokeita. Tuntien välissä on 10 minuutin tauko, mutta mikäli mahdollista, jatketaan samaa ainetta vielä toinen tunti perään ainakin joka toinen viikko. Näin kutakin ainetta on enintään kaksi kertaa viikossa.
Ensimmäisen vuoden kaikki aineet ovat pakollisia ja niitä ovat äidinkieli, matematiikka, englanti, toinen vieras kieli, yhteiskuntaoppi, maantieto sekä liikunta. Toisen vuoden pakollisia aineita ovat äidinkieli, matematiikka, toinen vieras kieli, liikunta, historia sekä 15 viikkotuntia valinnaisia. Kolmannen vuoden pakollisia aineita ovat äidinkieli, historia, uskonto, liikunta sekä 15 viikkotuntia valinnaisia. Kokonaisviikkotuntimäärä on 30 eli toisena ja kolmantena vuonna puolet lukujärjestyksestä on valinnaisia aineita. Lukujärjestykset pyritään tekemään niin, että hyvin harvoilla on hyppytunteja, kuten Suomessa esimerkiksi yläkouluissa.
Arviointi
Opiskelijat saavat kustakin aineesta yhden kokoavan arvosanan vuoden päätteeksi mikäli ovat olleet vaadittavan määrän tunteja paikalla. Arvosanan saadakseen sai poissaoloja olla enintään 10 prosenttia aineen tunneista ilman lääkärintodistusta. Koulussa pyritään siihen, ettei kellään olisi enempää kuin kaksi testiä tai koetta viikossa, joten opettajat eivät itse saa päättää milloin pitävät kokeen, vaan niiden aikataulutus määrätään hallinnon toimesta. Oppitunneilla tehtäviä enintään kahden tunnin testejä on kussakin aineessa muutamia vuoden aikana, minkä lisäksi on pidempiä 5 tunnin kokeita C-viikoilla kerran lukukaudessa sekä vuoden lopuksi kansalliset kokeet. C-viikkoja on syksyllä ja keväällä kolme. Ne sijoittuvat A- ja B-viikkojen sekaan siten, että niitä on joka toinen viikko, eli joka toinen viikko on 2 pitkää koetta, yhteensä kuusi.
Vuoden lopuksi pidettävät kansalliset kokeet ovat sattumanvaraisia ja niitä on sekä suullisia että kirjallisia. 2 päivää ennen koetta opiskelija saa tietää, että hän tulee osallistumaan kansalliseen kokeeseen. Yhtä päivää ennen hän saa sitten tietää mahdollisesti lisätietoja miten valmistautua. Esimerkiksi suullisessa kokeessa saatetaan antaa esitelmän aihe tai ohjelmointiongelma ratkaistavaksi. Suullista koetta arvioimassa on oma opettaja sekä toisen koulun opettaja, jotka yhdessä päättävät arvosanan esitelmän tai muun alustuksen sekä sen jälkeen opiskelijalle esittämiensä kysymysten pohjalta. Mikäli opettajat ovat erimielisiä, ratkaistaan asia ulkopuolisen avulla. Kysymykset muokataan opiskelijan oletettua tasoa vastaavaksi eli niitä ei ole päätetty varmoiksi etukäteen. Ensimmäisenä vuonna on enintään yksi kirjallinen koe ja siihen valitaan opiskelijat arvalla. Toisena vuonna kaikki tekevät joko kirjallisen tai suullisen kokeen, mutta vain yhdessä sattumanvaraisessa aineessa. Viimeisenä vuonna kaikki tekevät sattumanvaraisesti 3 kirjallista ja 1 suullisen kokeen.
Koulutuksen maksullisuus
Norjassa lukio-opiskelu on (jo) ilmaista. Lukiokoulutusta järjestävät myös yksityiset maksulliset oppilaitokset ja yksi syy nykyisen koulun rakentamiselle keskustaan oli torjua koulutuksen valumista yksityisille markkinoille. Amalie Skramissa vaikuttaa rahaa riittävän mukavasti, mikä johtuu kuulemma osaksi siitä, että sijaisia ei tarvitse käyttää paljonkaan, sillä opiskelijat ovat hyvin opiskeluorientoituneita ja pystyvät opiskelemaan myös itsenäisesti. Myös kirjoja kierrätetään eikä tehtäviä siis täytetä kirjaan esimerkiksi kielissäkään, vaan kirjoitetaan vastausrivit esimerkiksi vihkoon. Yksi kirja kattaa koko vuoden yhden aineen opinnot. Opiskelijat saavat tarvittaessa myös perustietokoneen, mutta suurin osa haluaa laittaa omaa rahaa päälle ja ostaa paremman. Retket maksetaan itse, mutta koulu auttaa jos opiskelijalla ei ole varaa kustantaa niitä itse. Näin tehdään myös ruokailun kanssa, sillä kouluruokailu ei ole Norjassa ilmaista; edullista kylläkin. Amalie Skramin lukiossa on toisaalta ilmainen aamupalatarjoilu halukkaille sekä iltapäivän tukipajassa ilmainen tomaattikeitto.
Eroavaisuudet opettajan työssä ja koulun tehtävänjaossa
Amelie Skramin lukiossa oli Suomeen verrattuna suuri joukko hallinnollista henkilökuntaa, joka ei opeta. Rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kullakin vuositasolla oli oma vastuuopettaja, minkä lisäksi oli ainakin aineryhmäpäälliköitä sekä yleinen oppiainepäällikkö. Osa päälliköistä oli vastuussa useammasta alueesta. Päällikköviroista ei noin vain palata opettajaksi eli esimerkiksi aineryhmän päällikkö pysyy samana vuodesta toiseen. Ryhmänohjaajien ja vuositasovastaavien lisäksi opiskelijoista piti huolta henkilö, jonka työnkuva vaikutti vastaavan Suomen opinto-ohjaajan ja kuraattorin yhdistelmää. Ryhmänohjaajina toimivat vain pakollisten aineiden opettajat, jotta he tuntevat opiskelijansa, mutta ryhmänohjaaja saattoi vaihtua vuosittain pakollisten aineiden mukaan. Opettajilla oli suurin piirtein yhtä paljon pidettäviä tunteja kuin Suomessakin, riippuen aineesta. Jokaisella opettajalla oli oma tilava työpiste 6 hengen toimistohuoneessa.
Sähköiset työkalut
Kaikilla opiskelijoilla on oma tietokone, mutta niitä käytetään vaihtelevasti. Suurin osa piti tietokoneen laukussa ellei sitä tarvittu apuna esimerkiksi matematiikan tehtävissä.
Luokkien edessä oli ohjauspaneelit, joilla hallittiin projektoreita, tietokoneita ja äänentoistoa. Opettajilla kulki vähintään oma kannettava tietokone mukana ja heillä oli mahdollisuus tilata käyttöönsä muitakin opetusta helpottavia välineitä oman tarpeen mukaan. Esimerkiksi fysiikan tunnilla opettaja kirjoitti muistiinpanot isolle iPadille kynällä ja jakoi ne taulun lisäksi samantien opiskelijoiden käyttöön sähköisiin muistiinpanoihin. Älytauluna toimivaa eBeam-systeemiä emme kertaakaan nähneet käytettävän vaikka se kaikissa luokissa olikin, sillä sen toiminta ei ollut tarpeeksi luotettavaa. Opettajilla oli vain vähän valmiita esityskalvoja ja pääasiassa kirjoitettiin valkotaululle ja lisäksi matematiikassa esim. heijastettiin GeoGebra-appletteja.
Opiskelijana Amelie Skramin lukiossa
Opiskelijat jaetaan lukion alussa noin 30 hengen luokkiin. Opiskelijatuutoreita ei ole käytössä, mutta ensimmäiset päivät tutustutaan omaan luokkaan ja kouluun omien opettajien johdolla, minkä jälkeen lähdetään vielä 2-3 luokan joukoissa yhden yön kestävälle reissulle. Kullakin luokalla on 1-2 ryhmänohjaajaa, joista vähintään toinen opettaa aineessaan kaikkia luokan opiskelijoita läpi vuoden eli tuntee hyvin opiskelijansa. Toisena opiskeluvuonna kaikki luokat lähtevät viikon matkalle johonkin Euroopan maahan. Maan määrää kansainvälisistä asioista vastaava apulaisrehtori sen mukaan mikä on suurimman osan opiskelijoista toinen vieras kieli ja missä maissa koululla on yhteistyölukioita. Kaikki luokat matkustavat samalla viikolla, joka sattuu olemaan vierailuamme seuraava viikko. Tänä vuonna ainakin Italiaan suuntautuvat leirikoulut on jo jouduttu perumaan koronaviruksen vuoksi. Kiinan ja japanin opiskelijoilla on poikkeuksellisesti mahdollisuus lähteä kyseisiin maihin, mutta silloin ei pääse oman luokan leirikouluun mukaan. Koulu järjestää myös pidempiä jopa koko vuoden pituisia vaihtoja yksittäisille opiskelijoille.
Ryhmänohjaustuokioita ei AS:ssä ole, sillä ryhmänohjaajaa nähdään muutenkin tunneilla, mutta ruokatunnilla pidetään satunnaisia oman luokan kokouksia tarpeen mukaan. Tiistaisin ja keskiviikkoisin oli tunnin pituiset ruokatunnit, muuten 25 minuuttia. Ruokatunnilla voi ostaa lounaan kanttiinista tai syödä omia eväitä. Koulussa oli myös ammattikoululaisten pitämä Caffe Diem, josta sai ostaa baristaopiskelijoiden tekemiä erikoiskahveja.
Opiskelijakunnan hallitusta vastaava porukkaa muodostetaan eri luokkien opiskelijoista. Opiskelijakunnan jäsenille voi kertoa jos haluaa viestiä jostain ongelmista opettajakunnalle. Rehtori kahvittelee opiskelijakunnan hallituksen kanssa kerran kahdessa viikossa ja pysyy näin perillä opiskelijoiden asioista. Opiskelijakunta ei varsinaisesti järjestä tapahtumia, mutta se voi vaikuttaa tapahtumien järjestelyihin. Koululla oli hiljattain esimerkiksi opiskelijabileet, joiden esiintyjät opiskelijat saivat valita. Lisäksi esim. Caffe Diemissä saatetaan järjestää erikoispäiviä. Koululla on myös jonkin verran vapaa-ajantoimintaa kuten lentopallojoukkue sekä teatteriryhmä. Nyckelen -esityksen ensi-ilta sattui olemaan vierailumme aikana ja saimme onneksemme paikat loppunmyytyyn esitykseen. Teatteriryhmä organisoi toimintansa itsenäisesti, mutta yksi opettaja auttaa opiskelijoita oman harrastuneisuutensa pohjalta.
Maanantaista torstaihin koululla järjestetään tukiopetusta halukkaille. Mukana on opettajia sekä yliopisto-opiskelijoita auttamassa ja opiskelijat saavat ruoan (yleensä tomaattikeiton) jaksaakseen iltapäivään. Maanantaista keskiviikkoon paja alkaa klo 16 ja torstaisin klo 14.30. Torstaisin paikalla on auttamassa vain yliopisto-opiskelijoita, sillä opettajilla on kokouksia tarpeen mukaan aineryhmissä tai muissa tiimeissä. Osallistumalla tukipajaan opiskelija saa yhden poissaolotunnin korvattua.
Oppitunnit ja matematiikankokeet
Seurasimme eniten matematiikantunteja, ja sen lisäksi fysiikan, kemian, biologian, tietotekniikan, robotiikan ja espanjan tunteja. Matematiikantunnit alkoivat teoriaosuudella ja esimerkeillä ja sen jälkeen opiskelijat tekivät opettajan antamia tehtäviä. Suurin osa teki tehtävät vihkoon, mutta käyttivät apuna erityisesti GeoGebraa. Kaikki opettajat käyttivät opetustuokioissaan GeoGebraa ja myös kirjan esimerkit oli tehty pääasiassa GeoGebran työkaluilla. AS:ssä oli otettu tavaksi pitää 4 matematiikanryhmän yhteinen matematiikkaluento kerran viikossa auditoriossa, jolloin opettajat pystyivät pitämään yhden lisätunnin matematiikkaa viikossa omalle ryhmälleen. Tällä viikolla teorialuentoa ei kuitenkaan ollut koska auditorio oli varattu näytelmän viimeistelyä varten koko viikoksi.
Matematiikkaa on kolmen eri tasoista. Ensimmäisenä vuonna valitaan joko teoreettinen (T1) tai käytännöllinen (P1) matematiikka. Toisena vuonna T1-opiskelijat siityvät joko R1- tai S1-matematiikkaan, joista ensimmäinen on teoreettisempi, ja P1-opiskelijat jatkavat joko S1- tai P2-matematiikkaan. Kolmantena vuonna voi vielä ottaa R2- tai S2-matematiikan jatkoksi.
Kokeissa on A- ja B-osa. A-osa tehdään ilman apuvälineitä ja soveltavampi B-osa apuvälineiden kanssa. Ainakaan koulun kokeissa A-osassa ei ole käytössä laskinta tai mitään taulukoita, mutta B-osassa saa käyttää oppikirjaa apuna. B-osassa myös tietokone on käytössä. Sitä saa käyttää miten haluaa muiden kanssa kommunikointia lukuunottamatta. Vastauksen saa antaa myös B-osassa paperisena, mutta on usein helpompi tehdä koneella jos käyttää GeoGebraa.
Uuteen, syksyllä 2020 käyttöön otettavaan opetussuunnitelmaan on tulossa mm. Python-ohjelmointia matematiikan opetuksen yhteyteen. Aluksi otetaan pieniä askelia, mutta myöhemmin voidaan ohjelmoinnin käyttöä monipuolistaa kun siihen tutustutaan jo alakoulusta lähtien. Valinnaisissa aineissa on jonkin verran painotusta sen mukaan minkä linjan on valinnut. Jos esimerkiksi toisena vuonna on matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, kolmantena vuonna pitää jatkaa niistä vähintään kahta.
Espanjantunneilla (toinen vieras kieli) tuntui olevan kiireetön tunnelma. Opiskelijat olivat opiskelleet espanjaa jo koko yläkoulun ajan eli 3 vuotta 3 oppituntia (45 min) viikossa. Siihen nähden puhuminen oli melko vaivalloista ja vaikuttikin siltä, että suullisia tehtäviä oli vähän: kahden 60 minuuttisen aikana ei välttämättä tehty yhtään suullista harjoitusta tai kuunteluharjoitusta. Tätä ei kuitenkaan voi yleistää kun näimme niin vähän.
